Säännöt

Kiitämän Metsästysseura ry päivitetyt säännöt
Käsitelty kokouksissa 28.2.2025 ja 7.8.2025
Hyväksytty PRH 3.9.2025
Alempana hirvenmetsästyksen säännöt
Voimassaolevat säännöt

1 §

YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA, PERUSTAMISAIKA, KIELI

Yhdistyksen nimi: KIITÄMÄN METSÄSTYSSEURA RY

Kotipaikka (=kotikunta): KUUSAMO

Yhdistys on perustettu 08.05.1975 ja siitä käytetään näissä säännöissä nimitystä seura.

Yhdistyksen kieli on suomen kieli.

Seura voi liittyä jäseneksi tarkoitusperiään palveleviin keskusjärjestöihin ja piireihin.

2 §

SEURAN TARKOITUS

Seuran tarkoituksena on harjoittaa

1. metsästysmahdollisuuksien tarjoamista jäsenilleen

2. järkiperäistä metsästystä kestävän käytön periaatteita noudattaen

3. riistanhoito- ja luonnonsuojelutoimintaa

4. edistää turvallista ja eettistä metsästystä

5. edistää nuorten pääsemistä metsästysharrastuksen pariin ja heidän mahdollisuuttansa

kasvaa aktiivisiksi ja vastuullisiksi metsästäjiksi.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi seura

1. hankkii käyttöönsä soveltuvia metsästys- ja riistanhoitoalueita

2. voi omistaa toimintaansa varten tarpeellista irtainta ja kiinteää omaisuutta

3. suorittaa riistanhoitotyötä

4. edistää metsästyskoira- ja koetoimintaa

5. huolehtii luonnonsuojeluun liittyvistä käytännön toimista

6. seuraa toimialueensa riistatilannetta

7. valvoo metsästys- ja riistanhoitoalueillaan tapahtuvaa metsästystä

3 §

SEURAN JÄSENET

Seuran jäseneksi voi liittyä jokainen, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen ja säännöt.

Jäsenet hyväksyy hakemuksesta seuran yleinen kokous.

Seuran jäsenmuotoja ovat:

1. maanomistajajäsen

2. maanomistajaperheenjäsen

Seuran yleinen kokous voi hyväksyä:

Maanomistajajäseneksi yksityisen maanomistajan, joka on vuokrannut seuran alueelta

metsästysoikeuden omistamaansa vähintään kahdenkymmenen (20) hehtaarin

metsästykseen soveltuvaan maa-alaan. Yleinen kokous voi erottaa jäsenen välittömästi

vuokrasopimuksen päätyttyä.

Maanomistajaperheenjäseneksi maanomistajan rintaperillisen sekä hänen avio- tai

avopuolison sekä heidän lapset. Seura voi erottaa jäsenen välittömästi vuokrasopimuksen

päätyttyä tai jos jäsenyyden ehdot eivät toteudu.

Lisäksi seurassa on käytössä: (ei ole kuitenkaan seuran jäsen), "Mökkiläislupa"

(pienriistalupa) seuran alueella vakituisesti asuva, mökkiläinen tai muu henkilö.

Oikeuden mökkiläislupaan ja maksun suuruuden päättää vuodeksi kerrallaan seuran yleinen

kokous anomuksesta. Mökkiläislupa anotaan vuosittain seuran kesäkokoukseen mennessä.

Mökkiläislupalaisella ei ole oikeutta metsästää suurriistaa.

4 §

LIITTYMIS- JA JÄSENMAKSU SEKÄ MUUT VELVOLLISUUDET

Jäseniltä perittävän liittymismaksun ja vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta päättää

vuosikokous.

Seuran jäsen sitoutuu noudattamaan hyviä metsästystapoja sekä toimimaan seuran edun

mukaisesti ja edistämään metsästysseuratoiminnalle tarkoituksenmukaista yhteishenkeä.

Jäsen on velvollinen vuokraamaan vastikkeetta seuran alueen sisällä tai alueeseen liittyvien

omistamiensa maiden täyden metsästysoikeuden seuran käyttöön. Velvollisuus koskee koko

jäsenenä olon aikaa.

Jäsenellä, jonka jäsenmaksu on maksamatta kolme viikkoa eräpäivän jälkeen, ei ole

metsästysoikeutta seuran alueille, eikä äänioikeutta seuran kokouksissa ennen maksun

suorittamista. Ennen sääntöjen mukaista erottamiskäsittelyä jäsenelle on lähetettävä

muistutuslasku eräpäivineen. Kahden vuoden kuluttua maksamatta jääneestä

muistutuslaskusta jäsenen katsotaan eronneen, ellei jäsentä tätä ennen ole erotettu.

Jäsen on velvollinen ilmoittamaan muuttuneet yhteystietonsa seuran puheenjohtajalle ja

sihteerille kolmen (3) kuukauden sisällä niiden muuttumisesta.

5 §

SEURASTA EROAMINEN

Jäsenellä on oikeus milloin tahansa erota seurasta ilmoittamalla siitä kirjallisesti seuran

hallitukselle tai sen puheenjohtajalle. Jäsen voi myös erota ilmoittamalla siitä seuran

kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi.

6 §

SEURASTA EROTTAMINEN JA MUUT KURINPITORANGAISTUKSET

Seuran yleinen kokous voi erottaa jäsenen, joka

1. laiminlyö näissä säännöissä mainittujen maksujen suorittamisen kahden (2) perättäisen

toimintavuoden aikana;

2. toimii seuran sääntöjen tai hyvienmetsästäjätapojen vastaisesti;

3. rikkoo metsästystä koskevia lakeja, asetuksia tai määräyksiä tai toimii seuran

tarkoitusperien vastaisesti;

4. toimillaan vahingoittaa seuran toimintaa;

5. pidättäytyy vuokraamasta seuran metsästysalueen sisällä tai alueeseen liittyvien

omistamiensa maiden metsästysoikeutta seuralle tai rajoittaa niillä metsästämistä

koskemaan riistalajeja, joita kuitenkin itse seuran vuokramailla metsästää tai

6. ei täytä sääntöjen 4 § mukaisuutta jäsenyyttä koskevia vaatimuksia.

Seuran yleinen kokous voi erottamisen sijasta määrätä jäsenelle maksimissaan kaksi vuotta

kestävän määräaikaisen erottamisen, maksimissaan vuoden kestävän määräaikaisen

metsästyskiellon tai antaa varoituksen. Ennen päätöksentekoa hallituksen on varattava

asianomaiselle jäsenelle tilaisuus selityksen antamiseen asiassa, jollei erottamisen syynä ole

näissä säännöissä mainittujen maksujen maksamatta jättäminen. Erotetulla on oikeus vedota

seuran seuraavaan kokoukseen. Vetoomus on annettava tiedoksi seuran

hallitukselle 30 päivän kuluessa kirjallisen erottamispäätöksen postituspäivästä po. päivää

lukuun ottamatta. Ellei vetoomusta esitetä edellä mainitussa järjestyksessä, tulkoon

erottamispäätös voimaan heti määräajan päätyttyä. Muussa tapauksessa jäsen katsottakoon

erotetuksi vasta sitten kun seuran kokous on vahvistanut erottamispäätöksen. Eroava tai

erotettu jäsen on velvollinen suorittamaan ennen jäsensuhteensa lakkaamista hänelle

kuuluvat maksut, eikä hänellä ole oikeutta saada mitään seuran kiinteästä tai irtaimesta

omaisuudesta.

7 §

SEURAN VARSINAISET JA YLIMÄÄRÄISET KOKOUKSET

Seura pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta, joista talvikokous (vuosikokous) pidetään

tammi-helmikuussa ja kesäkokous kesä-elokuussa. Kokouksen paikan ja tarkemman ajan

määrää hallitus.

Kutsu varsinaiseen ja ylimääräiseen seuran kokoukseen on saatettava jäsenten tietoon

vähintään 14 päivää ennen kokousta

1. sanomalehti-ilmoituksella seuran varsinaisen kokouksen määräämässä lehdessä tai

2. kirjallisena ilmoituksena jäsenille tai

3. seuran kotisivuilla

4. Kokouskutsu lähetetään seuran jäsenille aina myös Omariista-palvelun kutsuna

8 §

TALVIKOKOUSASIAT (vuosikokous)

Talvikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1) Kokouksen avaus

2) Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi

ääntenlaskijaa,

3) Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus,

4) Hyväksytään työjärjestys,

5) Esitetään seuran toimintakertomus, tilinpäätös ja tilintarkastajien/toiminnantarkastajien

lausunto edelliseltä vuodelta,

6) Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle

ja muille vastuuvelvollisille,

7) Vahvistetaan toiminta- ja riistanhoitosuunnitelma alkanutta toimintavuotta varten,

8) Päätetään seuran metsästysjärjestelyt ja metsästyssäännöt ja valitaan metsästyksen

johtajat

9) Vahvistetaan alkaneen vuoden tulo- ja menoarvio,

10) Päätetään seuran liittymis- ja jäsenmaksun suuruudesta, sekä liiterimaksusta

11) Toimitetaan hallituksen puheenjohtajan vaali,

12) Toimitetaan hallituksen jäsenten vaali erovuoroisten tilalle,

13) Toimitetaan toiminnantarkastajan ja hänen henkilökohtaisen varahenkilönsä vaali

alkaneelle toimintavuodelle,

14) Käsitellään mahdolliset seuran jäsenten erottamistapaukset,

15) Valitaan seuran edustajat ja heidän varahenkilönsä piirikokouksiin,

16) Käsitellään muut hallituksen tai seuran jäsenten hallitukselle vähintään kolme viikkoa

ennen kokousta esittämät ja kokouskutsussa mainitut asiat,

17) Päätetään Suomen Metsästäjäliiton piirille ja RHY:lle tehtävistä esityksistä ja

18) Keskustellaan muista mahdollisista esille tulevista asioista, joista ei kuitenkaan voida

tehdä päätöstä.

9 §

KESÄKOKOUSASIAT

Kesäkokouksessa päätetään seuran metsästysjärjestelyistä. Kokouksessa hyväksytään

seuran käytössä olevat metsästyssäännöt. Kokouksessa voidaan tehdä päätöksiä myös

muista kokouskutsussa mainituista asioita.

10 §

SEURAN YLIMÄÄRÄINEN KOKOUS

Seuran ylimääräinen kokous on pidettävä, kun seuran kokous niin päättää tai hallitus katsoo

siihen olevan aihetta taikka vähintään yksi kymmenesosa (1/10) seuran äänioikeutetuista

jäsenistä sitä ilmoittamansa asian käsittelyä varten vaatii. Jälkimmäisessä tapauksessa

vaatimus kokouksen pitämisestä on esitettävä kirjallisesti seuran hallitukselle. Ylimääräinen

kokous on pidettävä kahden kuukauden kuluessa vaatimuksen esittämisestä.

Kokouskutsusta on voimassa, mitä sääntöjen 8 §:ssä on määrätty.

11 §

PÖYTÄKIRJAN PITÄMINEN

Seuran, sen hallituksen, mahdollisten toimikuntien, jaostojen ja valiokuntienkokouksissa on

pidettävä pöytäkirjaa. Kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin sekä valittujen tarkastajien on

tarkastettava seuran kokousten pöytäkirjat. Pöytäkirjat ovat nähtävillä seuran sihteerillä ja

tiivistelmä niistä seuran nettisivuilla.

12 §

SEURAN PÄÄTÖKSENTEKOJÄRJESTYS

Seuran päätökset tehdään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten sattuessa tasan

ratkaisee puheenjohtajan ääni paitsi vaaleissa arpa.

Jokaisella liittymismaksun ja kokoukseen mennessä erääntyvän jäsenmaksunsa

maksaneella varsinaisella jäsenellä on yksi ääni. Valtakirjalla ei saa äänestää.

Kokoukseen voidaan osallistua myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen

avulla kokouksen aikana, jos hallitus niin päättää ja asia mainitaan kokouskutsussa.

Etäyhteydellä voi kokouksessa myös äänestää.

Jokaisen etäyhteydellä osallistuvalla tulee olla riittävät valmiudet ja tekniikka äänestyksen

suorittamiseen.

Muuten äänestys ei kyseisellä jäsenellä ole etänä mahdollista.

Sääntöjen muuttamisesta, seuran purkamisesta tai seuran omaisuuden pääosan

luovuttamista koskevassa asiassa seuran päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut

vähintään kolme neljäsosaa (3/4) äänestyksessä annetuista äänistä.

13 §

SEURAN TILI- JA TOIMINTAVUOSI

Seuran tili ja toimintavuosi on kalenterivuosi. Hallituksen tulee luovuttaa tilit ja tilinpäätös

toiminnantarkastajille tarkastettavaksi vähintään kolme viikkoa ennen talvikokousta.

Toiminnantarkastajien on annettava lausuntonsa hallitukselle viimeistään kaksi viikkoa ennen

talvikokousta.

14 §

SEURAN HALLITUS JA SEN EROVUOROISUUS

Seuran toimintaa johtaa ja sen taloudenhoidosta sekä omaisuudesta huolehtii ja vastaa sekä

seuraa edustaa talvikokouksen valitsema hallitus.

Hallitukseen kuuluu yhdeksi vuodeksi valittu puheenjohtaja ja kahdeksi vuodeksi valitut kuusi

- kymmenen (6-10) jäsentä. Hallituksen jäsenistä on vuosittain erovuorossa puolet.

Ensimmäisellä kerralla eroaa arvan perusteella puolet hallituksen jäsenistä. Tämän jälkeen

erovuoroisuus määräytyy vuoron mukaan. Jos jäsen kesken toimikauttaan estyy tehtävänsä

hoitamisesta, seuran kokous valitsee hänen tilalleen jäljellä olevaksi toimikaudeksi uuden

jäsenen, mikäli katsoo sen tarpeelliseksi. Hallitus valitsee täysi-ikäisten jäsentensä

keskuudesta varapuheenjohtajan sekä lisäksi sihteerin ja taloudenhoitajan, jotka voidaan

valita myös hallituksen ulkopuolelta. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen ollessa

estynyt, varapuheenjohtajan kutsusta, milloin nämä katsovat kokouksen tarpeelliseksi tai kun

puolet hallituksen jäsenistä sitä kirjallisesti heiltä vaatii.

15 §

PÄÄTÖSVALTAISUUS

Hallitus on päätösvaltainen silloin, kun puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan

varapuheenjohtaja sekä vähintään puolet muista jäsenistä on saapuvilla. Hallituksen

kokoukseen voi osallistua myös etäyhteydellä.

16 §

SEURAN NIMENKIRJOITTAJAT

Seuran nimen kirjoittaa puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja tai sihteeri kukin erikseen.

17 §

HALLITUKSEN TEHTÄVÄT

Hallituksen tehtävänä on erityisesti

1. toimia seuran ylimpänä toimeenpanevana ja valvovana elimenä niin, että seuran

tarkoituksen ja tavoitteiden mukaiset toiminnat toteutetaan suunnitelmien mukaisesti;

2. olla vastuussa seuran toiminnasta lakien ja asetusten mukaisesti;

3. suunnitella ja kehittää seuran kokonaistoimintaa sekä johtaa seuran toimintaa sen

tarkoituksen ja tavoitteiden mukaisesti;

4. vahvistaa tehtävänjako keskuudessaan sekä valita tarvittavat toimikunnat, valiokunnat,

jaostot ja työryhmät suorittamaan niille määrättyjä hallitukselle vastuullisia tehtäviä;

5. vastata seuran ulkopuolelle suuntautuvasta toiminnasta;

6. vastata jäsenliittojen ja piirien sääntöjen ja ohjeiden seuralle asettamista velvoitteista;

7. toimittaa Riistanhoitoyhdistykselle pyydetyt toimintatiedot;

8. vastata seuran kokousten antamista velvoitteista;

9. pitää seuran jäsenluetteloa;

10. hoitaa huolellisesti seuran taloutta ja omaisuutta;

11. hoitaa seuran tiedotustoimintaa;

12. päättää seuran ansiomerkkien ja huomionosoitusten myöntämisestä sekä tehdä esityksiä

muista huomionosoituksista;

13. tehdä metsästysvuokra- ja muut metsästysalueiden käyttöä koskevat sopimukset sekä

14. päättää seuran sisäisistä kurinpitotoimista 7§:n mukaisesti ja ryhtyä kaikkiin

toimenpiteisiin, joita seuran etu vaatii.

18 §

SEURAN METSÄSTYSSÄÄNNÖT JA HIRVIELÄINTEN JAHTISÄÄNNÖT

Seuran yleiset metsästyssäännöt ja hirvieläinten jahtisäännöt ja näihin tehtävät muutokset

vahvistetaan seuran kokouksissa. Kesäkokouksessa valitaan hirvenmetsästyksen johtaja.

Metsästyksenjohtaja valitsee seurueeseen riittävän määrän varajohtajia ja johtoryhmän.

19 §

SEURAN VAROJEN JA ARKISTON SIIRTO SEURAN PURKAUTUESSA

Jos seura puretaan, käytetään sen jäljellejääneet varat viimeisen kokouksen päätöksen

mukaisesti johonkin seuran toimintaa lähellä olevaan tarkoitukseen.

Seuran tullessa lakkautetuksi, käytetään varat samaan tarkoitukseen.

Seuran arkisto siirretään Suomen Metsästysmuseo - Finlands Jaktmuseum ry:lle.

Seuran purkautumisesta on tehtävä ilmoitus yhdistysrekisteriviranomaisten lisäksi Kuusamon

riistanhoitoyhdistykselle.

20 §

MUUTA

Seuran omistamien tilojen käyttö on jäsenille maksutonta. Käyttäjä huolehtii tilojen

siisteydestä. Muusta mahdollisesta käytöstä päättää tapauskohtaisesti hallitus.

Sivu: 8/8

Muutoin noudatettakoon, mitä laissa yhdistyksistä on säädetty

Hirvenmetsästyksen säännöt
(hyväksytty yleisessä kokouksessa 28.2.2025)

 HIRVIJAHTI - SÄÄNNÖT

Käytettävissä olevat kaatoluvat:

Lupamäärä päivitetään vuosittain

OHJEITA METSÄSTÄJÄLLE

MUISTA TURVALLISUUS, se alkaa minusta!

1. Voimassaolo
Nämä ohjeet ovat voimassa koko metsästyskauden, ellei joiltakin osin metsästyksenjohtaja jostakin erityisestä syystä määrää poikkeuksia. Jokainen hirvenmetsästykseen osallistuja on velvollinen noudattamaan näitä ohjeita sekä metsästyslainsäädännön säädöksiä ja pyyntiluvassa mainittuja ehtoja.

2. Hirvijahdin valmistelut
Jokaisen ampujana metsästykseen osallistujan on vuosittain ennen metsästyksen alkua kohdistettava aseensa sille patruunalle, joita hän käyttää metsästyksessä.

3. Hirvijahdin asiapaperit ja varusteet
Jokainen metsästäjä vastaa itse, että tarvittavat luvat (maksettu metsästyskortti, aseenkantolupa, voimassa oleva tosite ampumakokeen suorittamisesta) ovat metsästyksen aikana aina mukana ja että vaatetus on MA 22 §:n mukainen (oranssi tai oranssinpunainen päähine ja liivi, oranssia tai oranssinpunaista on oltava vähintään 2/3 osaa vaatteen ja päähineen näkyvästä pinta-alasta). Metsästyskortti, ampumalupa ja vaatetus tarkistetaan kaikilta ennen jahtia.

4. Aseet ja patruunat
Metsästyksessä saa käyttää vain sellaisia aseita, joihin on saatavissa metsästyslainsäädännön mukaisia hirvenmetsästykseen sopivia patruunoita. Jokainen metsästäjä huolehtii ja vastaa itse, että ase ja tähtäinlaitteet säilyvät koko metsästyskauden asianmukaisessa kunnossa.

5. Turvallisuus ensin!
Jokainen metsästäjä on velvollinen itse noudattamaan suurinta mahdollista turvallisuutta. KAIKKI ASEET OVAT AINA LADATTUJA! Elä koskaan oleta aseen olevan lataamaton. Hirvenmetsästys ei saa aiheuttaa vaaraa ihmisille tai omaisuudelle. Tausta ampumasuunnassa on oltava aina selvillä. Älä ikinä osoita aseen piipulla mitään mitä ei ole tarkoitus ampua. Ladattaessa asetta tai kun siitä poistetaan patruunoita, on aseen piipun osoitettava aina ylös- tai alaspäin. Turvallisinta on kantaa asetta hihnasta olalla. Pidä sormi pois liipaisimelta aina siihen saakka kunnes näet kohteen ristikossa. Aseen lukko tulee olla avattuna muulloin kuin passissa ollessa. Aseen saa ladata vasta passipaikalla, ellei toisin määrätä. Patruunat poistetaan aseesta passipaikalla heti ajon loputtua. Ilman nimenomaista lupaa ei saa ampua 150 metriä lähempänä asuttua rakennusta. Riistaeläintä ei saa ampua yleisen tien yli eikä riistaeläimen tai ampujan ollessa sellaisella tiellä

Ajoneuvo
Asetta ja patruunoita ei saa säilyttää ajoneuvossa. Tilapäisesti ne voivat olla lukitussa ajoneuvossa siten, että niitä ei voi havaita ulkopuolelle. Aseen on oltava lataamattomana suojuksessa. Riistaeläintä ei saa ampua maalla kulkevasta moottoriajoneuvosta eikä sen suojasta tai välittömästi pysäyttämisen jälkeen sataa metriä lähempänä.

6. Passipaikalla
Metsästyksenjohtaja ja varajohtajat ohjeistavat aina passipaikan ja ampumasuunnat. Varmista kuitenkin aina itse passipaikallasi naapuripassipaikkojen sijainti ja mahdolliset muut suunnat jonne ampuminen ei ole turvallista. Passipaikat siis määrää metsästyksenjohtaja tai hänen määräämänsä kyseisen passilinjan vastuuhenkilö ja määrätyltä paikalta ei saa liikkua. Pysy passipaikallasi sinne saakka kunnes ajo on loppunut. Ilman erityisohjeita ei merkityltä passipaikalta saa poistua, eikä passimies saa siirtyä eri passiin ilman metsästyksenjohtajan käskyä. Metsästyksenjohtajan on oltava tietoinen kaikista ajon aikana käytössä olevista passipaikoista. Ajometsästyksessä ajon alku ja loppu ilmoitetaan yhteisesti sovittavalla tavalla.

Kun hirvi tulee näkyviin
Varmista ennen ampumista:
-hirvi on lainsäädännön, pyyntilupaehtojen ja annettujen ohjeiden mukainen. Onko jo kuulunut laukauksia ja mitä vielä saa ampua.
-hirvi on sellaisella etäisyydellä, että siihen on hyvä mahdollisuus saada kuolettava osuma.
-hirvi on sallitussa ampumasuunnassa sellaisessa kulmassa, että uskot saavasi siihen kuolettavan osuman.
-hirvi liikkuu niin hiljaisella nopeudella, että siihen on hyvä mahdollisuus saada kuolettava osuma.
- jos hirvi on koiran haukussa — varmista koiran turvallisuus!

OLE AINA VARMA KOHTEESTASI ENNEN AMPUMISTA!

Naarashirveä, jota vasa seuraa ei saa jahdissa ampua.

Jos hirvi kaatuu heti, valmistaudu ampumaan välittömästi uudelleen (jos siihen on lupa). Älä mene kaatuneen hirven luo ajon ollessa käynnissä. Jos metsästyksen johtaja antaa poikkeuksellisesti luvan mennä hirven luo ajon ollessa käynnissä, niin ilmoita siirtymisestäsi naapuripasseihin. Jos hirveä on ammuttu ja se ei kaadu näköetäisyydelle, on ampujan ehdottomasti pysyttävä passipaikalla. Jäljet on säilytettävä koskemattomina. Älä lähde yksin seuraamaan hirveä, vaan odota metsästyksenjohtajan antamia ohjeita. Ajomiesten pitää pysyä lähimmän passimiehen luona, mihin ajo päättyy.

7. Metsästyksestä poistuminen
Metsästyksestä saa poistua vasta, kun metsästyksenjohtaja ilmoittaa metsästyksen ko. päivältä päättyneeksi ja antaa luvan poistumiseen. Jos joudut poistumaan jahdista kesken päivän, niin ilmoita siitä aina metsästyksenjohtajalle. Päivä alkaa yhteisellä nimenhuudolla ja päättyy metsästyksenjohtajan ilmoituksesta.

8. Muut ohjeet
Metsästyksenjohtaja ohjeistaa erikseen karhun ampumisesta, mikäli se on mahdollista. Metsästyksen yhteydessä jokaisen tulee noudattaa kaikkia metsästyslainsäädännön määräyksiä. Metsästyksen yhteydessä on käyttäydyttävä asiallisesti. Mm. autot tulee pysäköidä siten, ettei niistä aiheudu tarpeettomasti haittaa muille tien käyttäjille. Metsästyksenjohtaja on vastuussa sinunkin edesottamuksistasi, noudata siis annettuja ohjeita ja määräyksiä tinkimättä. Vuosittain yleisessä kokouksessa valittava metsästyksenjohtaja valitsee seurueesta riittävän määrä varajohtajia ja johtoryhmän. Johtoryhmään nimetään edustus ampujista, ajomiehistä ja koiramiehistä Johtoryhmä tekee esityksiä seurueelle ja päättää tarvittavista toimenpiteistä. Tracker -seurantaryhmä on palollisena käytössä kaikilla koirakoilla ja muilla metsässä olevilla se on suotavaa turvallisuuden vuoksi.

Ilmoitukset:
Ampumisen jälkeen ampuja tekee aina puhelimitse metsästyksenjohtajalle ilmoituksen ampumistapahtumasta. Ilmoituksessa pitää kertoa, millaista hirveä on ammuttu, mistä passista on ammuttu ja onko ammuttu hirvi jäänyt ampumapaikalle. Myös ampumapaikka pitää ilmoittaa selvästi. Ammuttua hirveä ei saa lähteä jäljittämään.

Merkkilaukaukset:
Merkkilaukausten ampumisesta ilmoitetaan tarvittaessa ennen jahtia. Merkkilaukauksia ei ammuta, mikäli niiden ampumisesta ei anneta erikseen suullisia ohjeita.

Muista!
Seuruemetsästys on joukkuepeliä. Metsästyksestä voi nauttia, vaikkei kaato tänä syksynä osuisi kohdallesi. Kateus ei kuulu rehtiin eränkäyntiin. Ole iloinen ja onnittele metsästyskavereitasi, heidän itsensä tai heidän koiriensa onnistumisesta.

Nautitaan luonnossa olemisesta!

Jokainen hirvijahtiin osallistuja hyväksyy säännöt allekirjoituksellaan ennen jahtia.